Sähköt menivät aiemmin illalla. Katkos kesti kaksi ja puoli tunti, kun tässä kämpässä yleensä katkot ovat maksimissaan puoli tuntia.

Uskomattoman tylsät kaksi ja puoli tuntia. Ei televisiota, ei tietokonetta, puhelimen akku hyvin lopussa, kynttilän valossa lukeminen aiheuttaa vain silmiin koskemista. Makasin sitten vain kynttilöiden palaessa ja tuijotin kattoa. Ehkä jotain muutakin tekemistä olisi tälle illalle ollut, mutta eipä voi mitään.

Ärsyttävintä oli, että jossain vaiheessa sähköt palasivat noin 15 sekuntiksi ja sammuivat taas. Ulkona tuntuu edelleen tuulevan hyvin voimakkaasti. Koko ajan sitä vain odottaa, että kohta taas pimenee...

Tiedän, valitan taas niin pikkuasioista. On vain päiviä, jolloin kaikkein yksinkertaisimmatkin asiat tuntuvat epäonnistuvan ja tänään on juuri sellainen päivä. Eikä edes ole maanantai. Ehkä huomenna on helpompaa...

Jotain hyvääkin; tänään oli hieroja. Heräsin viime yönä siihen, että vasen hartia oli jumissa, joten hieronta tuli ihan tarpeeseen.

Kumpa tuo myräkkä laantuisi edes hieman aamuun mennessä. Tiedän, että aamulla töihin lähteminen tuntuu täydeltä tuskalta, jos ilma on vielä tuollainen...

Pikkuasioita, pikkuasioita. En vain tahtoisi enää ajatella mitään tänään, ehkä vain jotain mukavia asioita.

Nyt suihkuun ja katsomaan BB:tä, mikäli sähköt eivät taas mene...