Mennyt muutama päivä viime kirjoittamisesta. Ja mitäpä on tapahtunut? Ei varmasti paljon mitään.
Torstaina kävin siis parturissa/kampaajalla, kumpi sitten oikea termi
onkaan. Sain värin, oikein kiva, sekä otsatukkani takaisin. Erittäin
mukavaa. Otsatukan ja värin lisäksi oli muutenkin "täyden palvelun
paikka". Ihan oikeasti, ei missään muualla, missä olen asioinut, ole
tuollaista. "Haluatko teetä? Tai kahvia? Niin, sullahan on kyllä hieman
flunssa... Mulla ois Finrexiä, otatko sitä...?" Vähän ihanaa.
Torstaina päädyin kiinalaiseen syömään ja parantamaan maailmaa Anskun
kanssa. Oli erittäin mukavaa nähdä sitä tyttöä. Yhtään ei kaduta, että
lenkille meno vaihtui syömiseen ja kaupungilla kiertelyyn. Ihanaa
seuraa ja valtavan hyvää ruokaa - kuten aina.
Perjantaina ja lauantaina siivosin. Purin toisen kirjahyllyn, kasasin
ja järjestin uudelleen. Siivosin myös vaatekaappini, sukkalaatikkoa
lukuunottamatta. Pitäähän sitä joku selitys olla varalle... Tällä
hetkellä näyttää siis harvinaisen siistiltä, normaalisti vallitsee
hienoinen kaaos. Toivottavasti tilanne kestää...
Lauantai-ilta meni hieman viinin voimalla. Oikeastaan mukavaa.
Enemmänkin olisi tehnyt mieli, mutta menihän se noinkin. Ehkä joku
toinen kerta.
Tänään päivä on vain mennyt johonkin. Eetu ja Jaana kävivät kylässä,
joten olen rakentanut torneja ja autotalleja, piirtänyt peikkoja ja
kuunnellut taukoamatonta puhetta. Ihana. <3
Muuten sitten... Eipä minulle mitään. Puhuin Nikon kanssa muutama tunti
sitten puhelimessa (tottakai, onhan tänään sunnuntai) ja totesin, ettei
minulle mitään ihmeellistä. Töitä ja joulun odotusta. Kaipailen
muutamaa ihmistä, esimerkiksi Jaanasta rupeaa olemaan jo
vieroitusoireita. Myös Tarua ja Paulusta ja Marikaa ja Ollia ja Tuurea
ja montaa muuta ihmistä olisi erittäin mukava nähdä. Ehkä joululomalla
voisi viritellä jotain porukalla. Kunhan ei Monopolia...
Vihjaisin eilen asiasta, josta olisi ehkä pitänyt vihjaista jo ajat
sitten. Vihje meni kirjallisena, koska en kykene asiasta
keskustelemaan. En tiedä, menikö perille tai mitä ajatuksia se on
herättänyt. Minulle riittäisi, että asianomainen ajattelisi asiaa
vaikka vain oman päänsä sisällä. Reaktiot vain hieman pelottavat...
Nyt kirjoittamaan vielä hetkeksi joulukortteja.
sunnuntai, 11. joulukuu 2005
Kommentit