Selvisin onnellisesti Helsinkiin asti ja olen toistaiseksi vielä aivan elossa oleva olento. Puhelintani ei siis ole viskattu mereen eikä ystäväni naapuri ole vielä myynyt minua. Näin siis aiemmin moisista asioista unta ja unessa tuo naapuri harjoitti ihmiskauppaa.

Otsikon mukaisesti nautimme laskiaispullaa (tänäänhän taitaa olla laskiaissunnuntai) sekä valkoviiniä. Mielenkiintoinen, mutta oikein sopiva yhdistelmä. Tunnetusti ruokailutottumukseni ovat omituisia.

Jääkiekossakin kävi miten kävi. Ehdittiin katsomaan vain viimeinen erä, mutta kovasti olimme hengessä mukana. Teppo Numminen oli kerrassaan liikuttava haastattelussa. Hyvän pelin pojat pelasivat, kyllä se ihan voitettu hopea on.

Ilta jatkunee siten, että suuntaamme kohta ulos tästä kuumasta asunnosta tuonne viileään ulkoilmaan. Tarkoituksena on mennä Kauppatorille (ei siis ehkä suorinta reittiä, mutta kuitenkin) katsastelemaan hopea-juhlaa ja yöllä vastaanottamaan joukkue kotiin. Ollaan niin suuria jääkiekko-faneja, että ilman muuta...

Jätin tänne lähtiessäni kirjeen. Hieman jännittää, miten kirjeen saaja asiaan ja näkemykseeni asiasta suhtautuu. No, sitäpä ehdin miettiä myöhemminkin, nyt pukemaan paljon vaatteita päälle -ja pesemään hampaat.

Ansku on kiva. Anskulla on kiva mikro.