Nykyään voisi jokaisen kirjoituksen aloittaa toteamalla, etten ole
kirjoittanut pitkään aikaan. Antaa olla. Jätän sen kirjoittamatta.
Vielä viikko töitä ennen lomaa. Ensi sunnuntaina siirryn Helsinkiin, enkä todellakaan malttaisi odottaa.
Edellisviikko meni jotenkin käsittämättömän nopeasti. Ehkä töissä
jatkuva kiire selittää tilannetta. Toisaalta, olipahan tekemistä.
Vastaavasti viikonloppu on sujunut paljon hitaammin, mikä ei oikeastaan
ole ollut lainkaan harmillista. Näin perjantaina Jaanaa, kävimme
lenkillä ja pohdimme pariskuntien käyttäytymistä. Eilisen päivän taas
vietin Eetun seurassa vieraillen kirjastossa ja puistossa.
Eilinen ilta meni viiniä juodessa ja liikaa ajatellessa. Tajusin
muutaman asian viiltävän kirkkaasti, mikä ei välttämättä ollut hyvä
asia. Viikko aikaa saada jotain kasaan, vaikka koko ajan epäilyttää
enemmän ja enemmän. Välillä tuntuu, että jos joku irroittaisi pään,
niin voisi olla hyvä. Pitäähän sitä jostain stresssata, vatsaan
koskeminen olikin tylsä aihe...
Aamulla totesin sen taas; öiseen aikaan pohditut asiat, ongelmat,
ratkaisut ja kaatuvat seinät näyttävät aina hieman vähemmän
pelottavilta. Asiat ovat samalla tavalla, mutta suurimmat möröt
odottavat taas pimeään tuloon asti. Stressaan silti. Tämä päivä on
kuitnekin sujunut sangen leppoisasti. Ajattelin jossain vaiheessa
siivota, mutta inspiraatio moiseen asiaan katosi eikä ole vielä
suostunut palautumaan. Eilen ajattelin myös, että voisin mennä
luistelemaan. Tuota lunta nyt on kuitenkin satanut koko päivän eikä
umpihangessa luistelu innosta. Sekin siirtyy. Olen siis lähinnä lojunut
sängyllä ja lukenut "Leila ja Annukka - Tanssii kaikkien
kanssa"-kirjaa. Loistavaa viihdettä, repeilen jatkuvasti. Harmi, ettei
ko. ohjelmaa enää tule YleX:ltä.
Huvittelin tuossa aiemmin seuraamalla naapurin kissojen touhuja.
Eräällä naapurilla on kaksi kissaa, jotka olivat talutushihnoissa
ulkoilemassa. Huvittavia otuksia. Toinen heistä varsinkin tuntui
kärsivän siitä, että tassut kastuivat lumesta. Ei sillä, että minulla
tylsä elämä olisi.
Tekisi kovasti mieli jotain makeaa. Ehkä täytyy mennä etsimään -ja jatkamaan kirjan lukemista.
sunnuntai, 19. helmikuu 2006
Kommentit