Tänään on ollut niin tyypillinen maanantai-päivä. Olen siis iloinen, että tämä päivä on kohta ohi. Maanantait pitäisi kieltää.
Töissä oli karua. Yksi suuri syy oli se, että olin nukkunut aivan liian
vähän ja nähnyt taas niin laaduttomia ja tyhmiä unia, että olin silmät
puoli ummessa koko päivän. Toinen syy oli se, että joistakin muistakin
ihmisistä (esimerkiksi oppilaista) näkee, että maanantai vaikuttaa
omituisilla tavoilla. Toivottavasti huominen päivä sujuu paremmin,
muuten ei oikeasti jaksa. Tänäänkin teki jo tiukkaa...
Makasin töiden jälkeen varmaan kolme tuntia tuijottaen televisiota. Jos
pitäisi kertoa, mitä katsoin, en osaisi. Vajoilen liian useasti ihme
kuoppiin. Mielenkiinto tehdä mitään on tänään hyvin vähissä. Ehkä olen
vain väsynyt...
Jaanalle sellaisia terveisiä, että toiset menevät syntymäpäivänsä
jälkeisenä päivänä töihin...joten voi olla, että ainakin virallisena
päivänä juhliminen jää vähän vähille. Varsinkin, kun huonolla tuurilla
olen sekä päivän että illan töissä. Äiti tosin lupasi (tai uhkasi)
jossain vaiheessa tulevansa ja järjestävänsä syntymäpäiväni
"lastenjuhla"-teemalla. *hieman kauhistunut ilme* Eikä kuulemma
haittaa, vaikka minä olisinkin töissä. Muut voivat kuulemma juhlia.
Jotenkin en ideasta innostunut. Voi olla, että juhliminen jää taas
uuteen vuoteen. Tai sitten tänä vuonna väliin. Ei tämä kai niin
ihmeellinen ikä ole...
Puhuin Eetun kanssa puhelimessa. He olivat olleet katsomassa eilen
jouluavajaisia. "Pukki!" eli joulupukki oli nähty. "PAM!" merkitsi
ilotulitusraketteja. Mahtavaa. Lisäksi monta muuta sanaa, jotka tulivat
hyvin nopeasti, eli kummitäti (tuttavallisesti pummi) ei kaikkea aivan
ymmärtänyt. Pienten ihmisten puhetta on välillä helpompi ymmärtää
kasvotusten kuin puhelimessa.
Täydelliset Naiset alkaa. Voisi kömpiä katsomaan sitä.
On hieman...alakuloinen olo.
maanantai, 21. marraskuu 2005
Kommentit